Kolme syytä
muutokseen

Katso lisää

Korkea tuottavuus

Jatkuvassa kasvatuksessa puustoon sitoutuu vähemmän pääomaa ja sen tuotto on korkeampi kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Puiden arvokasvu sekä tuotos on korkea ja metsän hoitokustannukset luontaisen uudistamisen ja eri-ikäisrakenteisuuden ansiosta alhaiset.

Eri-ikäisrakenteinen sekapuustoinen metsä on tasaikäistä ja yksilajista metsää vastustuskykyisempi tuulta ja metsätuholaisia vastaan. Tuulituhot vähenevät, kun avohakkuiden aikaansaamia reunametsiä on vähemmän (tälläiset äkillisesti paahteelle ja tuulelle paljastuneet reunametsät kärsivät kuivuudesta ja ovat alttiita tuhohyönteisille). Monimuotoinen metsä myös ylläpitää metsätuholaisten luontaisia vihollisia, jotka hililtsevät yhden tuholaislajin nopeaa runsastumista. Koska metsätuholaiset ovat yleensä puulajispesifejä, eli tuhoavat vain yhtä puulajia, ne eivät pääse runsastumaan yhtä nopeasti, kuin yhden tai kahden puulajin metsässä. Jos metsätuhoja kuitenkin esiintyy, kasvutilan käyttää toinen laji. Monilajisuus vähentää myös lahottajasienten taloudellista riskiä.

Jatkuvan kasvatuksen monimuotoinen metsä sopeutuu paremmin erilaisiin ympäristönmuutoksiin yksipuolista metsää paremmin. Tätä kutsutaan resilienssiksi. Kun joku laji ei pärjää, kasvutilan käyttää toinen laji. Monilajinen metsä mahdollistaa myös reagoinnin muutoksiin, esimerkiksi kasvatettavien puulajien vaihto on helppoa, kun puulajia on useampia jokaisessa metsässä. Lisäksi luontaisesti syntyvä puusto on perimältään monipuolista, mikä mahdollistaa sopeutuvimman geneettisen aineksen luontaisen valikoitumisen kullekin kasvupaikalle.

Jatkuva kasvatus tuottaa laadukasta ja arvokasta puutavaraa, josta voi valmistaa korkean jalostusasteen tuotteita. Alikasvoksena varttunut puu on tiheäsyistä ja lujaa. Lisäksi puu on vähäoksaista ja oksat ovat pieniä verrattuna avoimella alalla kehittyneeseen puuhun. Jatkuva kasvatus tuottaa puuta monipuoliseen käyttöön.

Luonto- ja ympäristöarvot

Jatkuva kasvatus säilyttää metsän jatkuvasti hiilinieluna. Myös hiilivarastot säilyvät suurina,  koska puuston määrä säilyy korkeana eikä maanmuokkausta tehdä (maanmuokkaus nopeuttaa maaperään sitoutuneen hiilen hajoamista). Turvemailla säilytetään vedenpinnan korkeus sopivalla tasolla hallitsemalla haihduttavan puuston määrää. Näin kunnostusojituksia ei tarvita ja hillitään turpeeseen sitoutuneen hiilen hajoamista ja vapautumista ilmakehään.

Jatkuvan kasvatuksen metsissä ei tehdä maanmuokkausta eikä kunnostusojituksia. Tämä vähentää tuntuvasti metsätalouden vesistövaikutuksia. Kasvava puusto ja muokkaamaton maapohja estävät ravinteiden, haitta-aineiden sekä liuenneen orgaanisen  ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan myös välttää suometsien tarpeettomat ojitukset.

Jatkuvan kasvatuksen metsä ylläpitää monimuotoista metsälajien kirjoa. Monilajinen ja monen ikäinen puusto luo vaihtelevia elinympäristöjä ja tarjoaa suojaa ja ruokaa - siis elämän edellytyksiä - monimuotoiselle metsälajistolle. Koska avohakkuut eivät pirsto metsäaluetta, eläimet ja linnut pääsevät liikumaan laajalla alueella puuston suojassa. Myös jatkuvan kasvatuksen metsissä jätetään säästöpuita, siis vanhoja puita ja lahopuuta, sillä neljännes metsälajeista tarvitsee näitä jossain vaiheessa elämäänsä. Hakkuita on syytä välttää lintujen pesimäaikaan.

Hyödyt ihmisille ja yhteiskunnalle

Jatkuva kasvatus ylläpitää perinteisten metsänkäyttötapojen kuten marjastuksen ja sienestyksen mahdollisuuksia sekä säilyttää eheän metsämaiseman. Jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvaa runsaasti sieniä ja marjoja monimuotoisen puuston lomassa, kun avohakkuut ja maanmuokkaus ei hajota niiden juuristoa. Esimerkiksi mustikan ja sienten kasvustoista valtaosa on maanpinnan alla. Myös riista viihtyy alikasvosten suojissa.

Laadukas puusto mahdollistaa korkean jalostusarvon ja hyvän tuoton. Metsän säilyttäminen puustoisena on oleellista myös luontomatkailulle, jonka taloudellinen ja työllistävä merkitys on huomattava - ja kasvusuunnassa.

Jatkuvan kasvatuksen metsät hyödyttävät myös kansanterveyttä. Jokamiehenoikeudesta voi nauttia parhaiten metsässä, joka on säilytetty aitona metsänä. Tälläiset monimuotoiset metsät kutsuvat liikkumaan ja luonnossa liikkumisella on tutkittuja positiivisia vaikutuksia ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Se ylläpitää vireyttä, elvyttää rasituksesta ja ennaltaehkäisee monia sairauksia.

Jatkuva kasvatus edistää metsien käytön yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Kun suomalaisilta kysyttiin avoin kysymys "Mihin haluat kiinnittää huomiota metsiä koskevassa päätöksenteossa?", suurimpana asiana esille nousi avohakkuut, jotka harmittavat ihmisiä. Suomalaisista 70 % ei hyväksy avohakkuita. Tämä on ymmärrettävää, sillä avohakkuu muuttaa maiseman rajusti, eikä se palaudu ennalleen ihmisen kannalta mielekkäässä ajassa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on suomalaisten mielestä tärkein tavoite metsiä koskevassa päätöksenteossa.