Metsälaskuri

Silvan webinaari: Kuntametsät

Torstaina 28.10. klo 17-19

Kuntametsiin kohdistuu paljon odotuksia. Onko mahdollista yhdistää virkistyskäyttö, luontoarvot ja taloudellinen tuotto? Entä mitä kansalainen voi tehdä tärkeiden kuntametsien puolesta?

WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen puhuu kuntametsien käytöstä erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Miten kunnan metsien hoitoon vaikutetaan ja keitä siihen tarvitaan?

Lisäksi kuullaan kokemuksia kunnista, jotka ovat alkaneet käsitellä omia metsiään jatkuvan kasvatuksen periaattein. Puhumassa Lasse Heikkinen Riihimäeltä ja Timo Vahala Turusta.

Tilaisuus on suunnattu laajasti kuntametsien käytöstä kiinnostuneille kansalaisille, virkamiehille ja kuntapäättäjille. Se on kaikille avoin ja ilmainen. Tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä  puhujille.


Voit ilmottautua tilaisuuteen ja esittää kysymyksiä puhujilla etukäteen alla olevalla lomakkeella.

Tilaisuutta voi seurata myös ilman ennakkoilmoittautumista täällä --> Webinaari kuntametsät

Kiitos! Ilmottautumisesi onnistui!
Oho! Oho jotain meni pieleen. Koita myöhemmin uudestaan.

Metsälaskuri parempien päätösten tueksi

Metsänomistaja tarvitsee luotettavaa tietoa, jotta voi tehdä omien tavoitteidensa mukaisia päätöksiä. Silvan metsälaskurilla voit helposti vertailla kahden metsänkäsittelytavan vaikutuksia  vesistöihin, ilmastoon ja omaan kukkaroosi – juuri sinun metsässäsi.

Laskurin käyttö on helppoa. Syötä laskuriin oma kiinteistötunnuksesi ja saat arvion siitä, minkä verran typpeä ja fosforia metsästäsi valuu vesistöihin, miten hiilivarasto säilyy ja mikä on metsäsi taloudellinen arvo, jos toteutetaan jatkuvaa tai jaksollista metsänkäsittelyä seuraavien 50 vuoden ajan. Laskuri on kaikille ilmainen ja toimii koko maassa.

SIIRRY METSÄLASKURIIN TÄSTÄ ->

Laskuri on toteutettu yhteistyössä Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:n, Arvometsä Oy:n ja Avoin ry:n kanssa. Taustalaskelmat ovat laatineet Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat.

Alla avataan kysymysten muodossa laskurin käyttöä ja sen taustoja. Jos haluat tarkempaa tietoa laskennan periaatteista ja oletuksista, tutustu Laskennan kuvaus -dokumenttiin.

Laskuri on osa Vesistövaikutusten vähentäminen jatkuvan kasvatuksen keinoin -hanketta, jota rahoittaa Baltic Sea Action Plan -rahasto.

Metsänhoitosuunnitelma
puoleen hintaan?

Metsänomistajat, joiden kiinteistöllä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen metsälaskurin mukaan vähentäisi ravinnevalumia tuntuvasti, voivat saada jatkuvaan kasvatukseen perustuvan metsänhoitosuunnitelman jopa puoleen hintaan.

Voit olla oikeutettu subventoituun metsäsuunnitelmaan, jos kiinteistölläsi on metsää yli 10 hehtaaria ja laskurin mukaan jatkuvalla kasvatuksella typpikuormitus 50 vuoden aikana vähenisi vähintään 10 kg/ha. Subventio on 50 % metsäsuunnitelman hinnasta, kuitenkin enintään 500 € (sis. ALV).

Tarjouksen metsänhoitosuunnitelmaan voit pyytää kokeneilta jatkuvan kasvatuksen metsäpalveluyrityksiltä Arvometsä, Innofor, Silmu ja Metsäsuunnittelu Hollanti.

Usein kysyttyä laskurista

Mitä tietoja metsistä laskuri käyttää? Ovatko ne luotettavia?

alas nuoli

Laskuri käyttää avoimia kuviokohtaisia metsävaratietoja, jotka ovat peräisin Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmästä. Metsävarakuviolla tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän aluetta. Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitukseen perustuvalla menetelmällä ja tietoa ajantasaistetaan Metsäkeskuksessa jatkuvasti. Lue lisää Metsäkeskuksen sivuilta

Mitkä tekijät vaikuttavat laskurin tuloksiin?

alas nuoli

Tuloksiin vaikuttavat esimerkiksi kasvupaikka, turve- ja kivennäismaiden osuus, puulajisuhteet, lämpösumma ja aiemmat metsänkäsittelytoimet.  

Miten laskurissa määritellään jaksollinen ja jatkuvapeitteinen metsänkäsittely?

alas nuoli

Jaksollinen metsänkäsittely on simuloitu hyödyntäen Tapion hyvän metsänhoidon ohjeita. Jatkuva kasvatus (tai jatkuvapeitteinen metsänkäsittely) tarkoittaa tässä sitä, että metsää käsitellään vain harvennushakkuin, yläharvennushakkuin ja poimintahakkuin. Simuloinneissa ei tehty pienaukkohakkuita tai kaistalehakkuita. Uudistushakkuut (siemenpuu- ja ylispuuhakkuu sekä ylispuunpoisto) kuuluvat tässä jaksolliseen kasvatukseen, eikä niitä ole simuloitu jatkuvan kasvatuksen skenaariossa.

Mihin metsänkasvumalleihin laskuri perustuu?

alas nuoli

Käytetyt kasvumallit on kuvattu julkaisussa “Self-learning growth simulator for modelling forest stand dynamics in changing conditions” (Pukkala 2021).

Miten usein laskuri olettaa hakkuita tehtävän jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa?

alas nuoli

Jaksollisen kasvatuksen hakkuita tehdään metsänhoidon suositusten mukaisesti. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita tehdään 10–15 vuoden välein riippuen alueesta.

Miksi laskuri näyttää vain 50 vuoden ajalta? Miten tulokset muuttuisivat, jos tarkasteluaika olisi pidempi?

alas nuoli

Laskuri näyttää tulokset 50 vuoden ajalta kymmenvuotiskausittain. Tämä on usein metsänomistajan mittakaavassa mielekäs ajanjakso. Toinen mahdollisuus olisi tarkastella tasaikäisen metsänkasvatuksen kiertoajan mittaista jaksoa. Se kuitenkin vaihtelee alueittain ja kasvupaikkatyypeittäin. Joissain tapauksissa 50 vuoden jaksolle voi ajoittua kausia, jolloin toimia on vähemmän. Esimerkiksi juuri hakatussa metsässä tulevia tuloja on vähemmän kuin runsaspuustoisemmissa tapauksissa.

Miten laskennassa on määritelty jatkuvan kasvatuksen hakkuussa korjattu puun määrä? Katsotaanko asiaa vain puuntuotannon kannalta vai onko ekologiset seikat huomioitu?

alas nuoli

Jatkuvan kasvatuksen simuloinneissa käytettiin rajaehtoina erilaisia pohjanpinta-aloja. Erilaisilla kasvupaikoilla ja eri kasvualueilla on käytetty eri pohjapinta-alarajoitteita. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa jäävän puuston pohjapinta-ala on jätetty yli lain vaatiman rajan niin, että metsäisyys säilyy hakkuun jälkeen. Katso tarkemmin laskennan kuvaus täältä.

Osa metsätilastani on suojeltu. Antaako laskuri silti oikeita tuloksia?

alas nuoli

Laskuri ei huomioi suojelualueita. Jos suuri osa metsätilasta on suojeltua, laskuri ei anna todenmukaista kuvaa. Laskurilla voi vertailla vain jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsän käsittelyä kullakin kiinteistöllä.  

Kiinteistötunnuksellani ei löydy tietoja. Mistä tämä johtuu?

alas nuoli

Laskuri hakee kiinteistön metsävaratiedot suoraan Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratietokannasta. Valitettavasti näitä tietoja ei löydy kaikille kiinteistöille. Lisää metsävaratiedoista voit lukea Metsäkeskuksen sivuilta.

Jos tietoja ei löydy minun metsälleni, onko mahdollista saada teiltä arvio oman metsäni päästöistä?

alas nuoli

Tällä hetkellä emme voi luvata tuottaa arvioita vesistöpäästöistä niillä kiinteistöillä, joilta tiedot puuttuvat. Mikäli kiinteistölläsi on turvemaita, voit olla oikeutettu jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelman subventioon. Kysy tästä tarkemmin laskurin lopussa mainituilta metsäpalveluyrityksiltä.

Miten viimeaikaiset hakkuut vaikuttavat laskurin tuloksiin?

alas nuoli

Viimeaikaiset hakkuut näkyvät metsävaratiedoissa. Laskuri näyttää eron jatkuvan ja jaksollisen metsänkäsittelyn välillä ja viimeaikaiset hakkuut vaikuttavat lähtötilanteessa samalla tavoin. Jos metsä on juuri hakattu, tuloja on ymmärrettävästi odotettavissa vähemmän seuraavan 50 vuoden jaksolla, verrattuna tilanteeseen, jossa metsässä on runsaasti puustoa.

Vesistövaikutukset

Mistä ero turvemaiden vesistövaikutuksissa jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen välillä johtuu?

alas nuoli

Jaksollisessa kasvatuksessa vedenpinnan korkeus vaihtelee voimakkaasti. Hakkuun jälkeen vedenpinta nousee. Kun vedenpinnan taso on korkealla, ravinteet, erityisesti fosfori, huuhtoutuvat herkästi. Vedenpinnan nousun takia kunnostetaan ojia, mikä aiheuttaa kiintoaineskuormaa. Kasvava puusto haihduttaa vettä ja mitä suuremmaksi puusto kasvaa, sitä enemmän se haihduttaa. Kun vedenpinta laskee matalalle eli suo kuivuu, turpeen hajotus kasvaa ja syvistä turvekerroksista vapautuu enemmän ravinteita. Jatkuvassa kasvatuksessa vedenpinnan taso ei vaihtele kovin voimakkaasti ja siksi vesistövalumia tulee vähemmän. ks. kuva alla.

vesistovaikutukset

Mistä tiedän, ovatko laskurin antamat tulokset ravinnepäästöistä isoja vai pieniä? Mihin niitä voi suhteuttaa?

alas nuoli

Ojitetuilla turvemailla kokonaistypen kuormitus vesistöihin vaihtelee välillä 2,3–5 kg / ha / vuosi, mikä tarkoittaa  50 vuodessa 115–250 kg / ha. Kokonaisfosfori taas vaihtelee välillä 0,07–0,15 kg / ha / vuosi, mikä on  50 vuodessa 3,5–7,5 kg / ha.

Kivennäismailla kokonaistypen kuormitus on 0,09–1,60 kg / ha / vuosi, mikä on 50 vuodessa 4,5–80 kg / ha. Kokonaisfosfori taas vaihtelee välillä 0,037–0,055 kg / ha / vuosi, mikä on 50 vuodessa 1,85–2,75 kg / ha.

Lue lisää soiden vesistökuormituksesta Suoseuran sivuilta

Huomioidaanko vesistövaikutuksissa ravinteiden lisäksi myös kiintoaines?

alas nuoli

Vesistövaikutuksissa simuloitiin vain typen ja fosforin määriä. Kiintoainesta ei tässä laskurissa huomioida. Kiintoaineita kuitenkin irtoaa lähivesistöihin voimakkaissa hakkuissa, ojituksissa sekä näiden toimenpiteiden jälkeen.

Huomioidaanko vesistövaikutusten arvioinnissa pinnanmuodot ja läpivirtaava vesi?

alas nuoli

Simuloinneissa on huomioitu poistettavan ja jäävän puuston vaikutus. Läpivirtaavaa vettä ei ole huomioitu.

Kannattavuus

Miksi kannattavuuden laskennassa käytetään kolmen prosentin korkokantaa ja miten sen muuttaminen vaikuttaisi taloudelliseen kannattavuuteen?

alas nuoli

Kannattavuutta kuvataan nettotulojen nykyarvolla. Laskurissa nykyarvot on laskettu käyttäen 3 % korkokantaa. Laskennassa voitaisiin käyttää muitakin korkokantoja. Suurempi korkokanta pienentää tulevien tulojen nykyarvoa suhteessa enemmän kuin pienemmän korkokannan käyttö. Jos korkokanta on 0 %, rahan arvo on täysin sama tänään kuin 100 vuoden päästä.

Miksi kannattavuuden laskennassa ei huomioida muita kuin puunmyyntituloja ja metsänhoitomenot?

alas nuoli

Kannattavuuden laskennassa voidaan huomioida myös muita kuin puuntuotannollisia tuloja, jos niille annetaan jonkinlainen arvo. Tässä laskurissa on huomioitu yksinkertaisuuden vuoksi vain puun myynnin tulot. Metsäsuunnittelun yhteydessä kannattaa kuitenkin ottaa esiin myös metsän muiden tuotteiden tulojen arviointi, jos metsänomistaja aikoo niitä metsässään tuottaa (esim. pakuri, kuusenkerkkä). Myös sienten ja marjojen kasvun edellytyksiä on mahdollista huomioida metsäsuunnittelun yhteydessä. Tulevaisuudessa myös hiilensidontaan voi tulla kannustimia.

Miksi kannattavuuden laskentaan on valittu nettotulojen nykyarvo?

alas nuoli

Nettotulojen nykyarvo kuvaa yhdellä luvulla metsän arvoa nykypäivänä. Se on laskettu diskonttaamalla kaikki tulevat tulot ja menot, jolloin niiden vertailu on on mahdollista. Sen lisäksi on hyvä huomioida myös tulojen ajoittuminen. Jatkuvapeitteisestä metsänkäsittelystä saa tasaisempaa tuloa joka hakkuukerralla, kun taas jaksollisen tulot painottuvat päätehakkuuseen.

Hiilivarasto

Mistä ero turvemaiden ilmastovaikutuksissa jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen välillä johtuu?

alas nuoli

Vedenpinnan tason vaihtelu vaikuttaa ilmastopäästöihin samankaltaisesti kuin vesistövaikutuksiin. Kun vedenpinta on korkealla, maaperästä vapautuu metaania, koska olot suon pinnassa eivät mahdollista sen hapettamista. Kun vedenpinta on hyvin matalalla, paksu hapellinen turvekerros hajoaa ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Jatkuvalla kasvatuksella vedenpinnan tasoa pyritään pitämään sopivalla tasolla niin, että metaania ei vapautuisi ja toisaalta hapellinen turvekerros ei ole kovin paksu, jolloin hiilidioksidipäästöt ovat vähäisemmät

Huomioidaanko hiilivaraston laskennassa myös maaperän hiili?

alas nuoli

Laskentaan sisältyy elävän puuston hiilivarasto sekä metsämaan eli kuolleen orgaanisen aineen hiilivarasto, joka on osittain maan sisällä ja osittain maan pinnalla karikkeena, hakkuutähteinä ja kuolleina puina. Puusta valmistettujen tuotteiden hiilivarasto ei sisälly laskentaan. Puutuotteiden osuus hiilivarastosta on hyvin pieni ja se jätettiin tässä tarkastelussa sivuun.

Monimuotoisuus

Miksi monimuotoisuudelle ei ole laskurissa lukuarvoa?

alas nuoli

Monimuotoisuutta voidaan mitata erilaisilla lukuarvoilla ja siten selvittää metsänkäytön vaikutuksia metsän monimuotoisuuteen. Tässä hankkeessa ei voitu kehittää riittävän kuvaavaa lukuarvoa monimuotoisuuden arviointiin, mutta laskuria on tarkoitus kehittää tältä osin.