@jatkuvakasvatus
TIEDOTE, julkaistu 19.11.
Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry on julkaissut uuden Metsätahto-verkkopalvelun, jonka tavoitteena on helpottaa metsänomistajien ja metsäammattilaisten välistä vuoropuhelua. Maksuton palvelu auttaa metsänomistajia tunnistamaan omat tavoitteensa, löytämään niihin sopivia metsänhoidon ratkaisuja sekä kertomaan perustellun tahtonsa metsäalan toimijoille.
Työkalu luontomyönteisille metsänomistajille
Metsätahto on suunnattu erityisesti jatkuvasta kasvatuksesta ja luontoarvoista kiinnostuneille metsänomistajille. Se tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla käyttäjä voi edistää esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, lähivesien huomiointiin, maisemaan ja talouteen liittyviä tavoitteitaan.
Tutkimusten mukaan yli 60 % metsänomistajista on kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta ja yli 25% jo toteuttanut sitä omissa metsissään. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä tavoite useimmille metsänomistajille: esimerkiksi lahopuuta on valmis lisäämään 64 % metsänomistajista. Noin viidesosa on erittäin huolissaan luontokadosta.
”Kuulemme jatkuvasti, että metsänomistajien moninaisia tavoitteita ei nykyisessä metsäneuvonnassa huomioida riittävästi. Metsätahdon avulla haluamme tuoda omistajien arvot näkyviin ja metsäsuunnittelun pohjaksi”, kertoo hankejohtaja Arja Alikoivisto Silva ry:stä.
Metsätahto pohjautuu jatkuvan kasvatuksen periaatteisiin ja sen suositukset nojaavat vahvasti viime vuonna julkaistuun EverCover-metsäsertifikaattiin. Palvelun käyttö ei kuitenkaan edellytä metsien sertifiointia eikä sido käyttäjää mihinkään.
Tukea metsäammattilaisten kanssa asiointiin
Palvelussa käyttäjä voi ladata itselleen Metsätahto-yhteenvedon, jota voi käyttää keskustelussa metsäammattilaisten kanssa tai palveluita kilpailutettaessa. Yhteenvetoon on koottu listaus metsänomistajan tavoitteista ja ehdotuksia toimenpiteistä.
Metsätahdosta löytyy myös Metsäpalvelun polku, joka kuvaa metsäsuunnittelun vaihe vaiheelta ja kertoo, mitä jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneen metsänomistajan kannattaa huomioida.
“Etämetsänomistajuus on kasvussa ja yhä useammalle metsäammattilaisten kanssa asiointi on vierasta. Haluamme muistuttaa, että metsänomistaja voi ottaa aktiivisen roolin ja valita vapaasti palveluntarjoajan”, sanoo Arja Alikoivisto.
Metsänomistajien päätöksiä ohjaa moni tekijä
”On hyödyllistä saada työkaluja, jotka auttavat metsänomistajaa jäsentämään tavoitteitaan, sanoo metsänomistajien arvoja tutkiva sosiaaliantropologi, FT Jelena Salmi Jyväskylän yliopistosta. "Samalla täytyy muistaa, että metsänomistajat eivät tee päätöksiä tyhjiössä arvojensa pohjalta, vaan heihin vaikuttaa esimerkiksi ympäröivä palvelujärjestelmä ja yksilölliset elämäntilanteet”, hän jatkaa.
Silva ry on kehittänyt Metsätahto-palvelun osana Koneen Säätiön Metsän puolella -aloitteen rahoittamaa hanketta Uudistavaa tietoa ja toimintaa metsänomistajille (2025-2027). Työhön on osallistunut metsänomistajia, tutkijoita ja metsäammattilaisia. Visuaalisesta ja teknisestä toteutuksesta vastaa Larqa Oy.
Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää jatkuvan kasvatuksen osaamista ja käyttöä. Yhdistys jakaa tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa sekä tuo yhteen luontoarvoja huomioivia metsänomistajia ja metsäalan toimijoita.
Metsätahto löytyy osoitteesta www.metsatahto.fi.
Infoliite: Metsän jatkuva kasvatus tiiviisti
Mitä jatkuva kasvatus on?
Jatkuva kasvatus on metsänkasvatusmenetelmä, jossa ei tehdä avohakkuita. Metsä uudistuu luontaisesti syntyvien taimien kautta. Hakkuissa poistetaan yleensä suurimpia puita (yläharvennus), mutta osa suurista puista jätetään aina monimuotoisuuden ja siementuotannon tueksi. Hakkuita tehdään noin 15-20 vuoden välein ja niissä korjataan eniten tukkipuuta, mutta myös kuitupuuta. Tarvittaessa, esimerkiksi lehtipuun lisäämiseksi, voi tehdä myös pienaukkoja. Alle 0,1 hehtaarin aukot riittävät tukemaan valoa vaativien puulajien taimettumista.
Mihin jatkuva kasvatus sopii?
Jatkuva kasvatus sopii kaikille kasvupaikoille. Helpointa jatkuvaan kasvatukseen on siirtyä metsissä, joissa on jo valmiiksi eri-ikäisiä puita. Myös tasaikäisestä metsästä voi hyvin lähteä liikkeelle. Kun hakkuut suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, vähitellen metsä kehittyy kohti eri-ikäisrakenteista sekametsää. Yhtä mallia ei ole, vaan toteutusta ohjaavat metsänomistajan omat tavoitteet ja metsän ominaispiirteet.
Jatkuvan kasvatuksen hyödyt
Monimuotoisuus: Jatkuva kasvatus säilyttää metsälajien elinympäristöjä paremmin kuin avohakkuisiin perustuva jaksollinen kasvatus. Sekapuustoisuus tukee talousmetsien monimuotoisuutta. Jatkuva kasvatus suojelualueiden ympärillä tukee suojelun ekologisia hyötyjä.
Vesistöt: Jatkuva kasvatus aiheuttaa selvästi vähemmän vesistöhaittoja kuin jaksollinen kasvatus, koska maata ei muokata. Vesistöihin valuu vähemmän ravinteita ja kiintoainesta. Vaikutus on suurin turvemailla. Jatkuvan kasvatuksen vyöhykkeet vesistöjen ympärillä auttavat vähentämään vesistöhaittoja.
Ilmasto: Kun puustosta hakataan aina vain osa ja maanmuokkausta tai ojituksia ei tehdä, hiilivarasto säilyy jatkuvasti hyvällä tasolla. Näin vältetään avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeinen vaihe, jossa metsämaa on hiilen lähde 10-30 vuotta.
Metsien terveys: Sekapuustoinen ja eri-ikäisrakenteinen metsä pärjää paremmin lähes kaikkia tuhonaiheuttajia vastaan ja toipuu tuhoista paremmin. Jatkuva kasvatus säilyttää paremmin metsän pienilmasto-olosuhteet ja tukee sen sopeutumiskykyä.
Talous: Jatkuva kasvatus on metsänomistajalle kannattava metsänkasvatusmenetelmä. Metsänhoidon kuluja ei juuri ole ja hakkuista saadaan suuri osuus arvokasta tukkia.
Virkistys: Jatkuvan kasvatuksen metsissä esimerkiksi mustikka ja useimmat ruokasienet esiintyvät runsaina, kun avohakkuut ja maanmuokkaukset eivät tuhoa juuria ja rihmastoja. Yhtenäisenä säilyvä metsä on monille miellyttävämpi kuin avohakkuiden pirstoma maisema.
Jatkuvan kasvatuksen osaaminen Suomessa
Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden suunnittelu vaatii perusteellista menetelmän tuntemusta. Hakkuun toteutuksessa hyvät ohjeet metsäkoneenkuljettajalle ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Toistaiseksi Suomen metsäammattilaisten tietotaito menetelmästä vaihtelee suuresti. Jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneita metsäpalveluyrityksiä on Suomessa joitakin, kuten Metsätietopalvelu Silmu, Arvometsä ja Innofor. Palvelujen tarjonta paranee kysynnän lisääntyessä ja kokemusten karttuessa.
Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry www.jatkuvakasvatus.fi
• Arja Alikoivisto, hankejohtaja arja.alikoivisto@jatkuvakasvatus.fi, 050 3038293
• Eeva Huttunen, viestintäasiantuntija eeva.huttunen@jatkuvakasvatus.fi, 045 8639 665
• Jarkko Lehtopelto, puheenjohtaja jarkko.lehtopelto@jatkuvakasvatus.fi, 050 5539921
Lisätietoa EverCover-sertifikaatista: www.evercover.org