Metsälaskuri - parempien päätösten tueksi

Laskuri käyttää avoimia kuviokohtaisia metsävaratietoja, jotka ovat peräisin Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmästä. Metsävarakuviolla tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän aluetta. Laskuri perustuu vuonna 2021 saatavilla oleviin metsävaratietoihin. Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitukseen perustuvalla menetelmällä ja tietoa ajantasaistetaan Metsäkeskuksessa jatkuvasti. Lue lisää Metsäkeskuksen sivuilta

Tuloksiin vaikuttavat esimerkiksi kasvupaikka, turve- ja kivennäismaiden osuus, puulajisuhteet, lämpösumma ja aiemmat metsänkäsittelytoimet.  

Jaksollinen metsänkäsittely on simuloitu hyödyntäen Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Jatkuva kasvatus (tai jatkuvapeitteinen metsänkäsittely) tarkoittaa tässä sitä, että metsää käsitellään vain harvennushakkuin, yläharvennushakkuin ja poimintahakkuin. Simuloinneissa ei tehty pienaukkohakkuita tai kaistalehakkuita. Uudistushakkuut (siemenpuu- ja ylispuuhakkuu sekä ylispuunpoisto) kuuluvat tässä jaksolliseen kasvatukseen, eikä niitä ole simuloitu jatkuvan kasvatuksen skenaariossa.

Käytetyt kasvumallit on kuvattu julkaisussa “Self-learning growth simulator for modelling forest stand dynamics in changing conditions” (Pukkala 2021).

Jaksollisen kasvatuksen hakkuita tehdään metsänhoidon suositusten mukaisesti. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita tehdään 10–15 vuoden välein riippuen alueesta.

Laskuri näyttää tulokset 50 vuoden ajalta kymmenvuotiskausittain. Tämä on usein metsänomistajan mittakaavassa mielekäs ajanjakso. Toinen mahdollisuus olisi tarkastella tasaikäisen metsänkasvatuksen kiertoajan mittaista jaksoa. Se kuitenkin vaihtelee alueittain ja kasvupaikkatyypeittäin. Joissain tapauksissa 50 vuoden jaksolle voi ajoittua kausia, jolloin toimia on vähemmän. Esimerkiksi juuri hakatussa metsässä tulevia tuloja on vähemmän kuin runsaspuustoisemmissa tapauksissa.

Jatkuvan kasvatuksen simuloinneissa käytettiin rajaehtoina erilaisia pohjanpinta-aloja. Erilaisilla kasvupaikoilla ja eri kasvualueilla on käytetty eri pohjapinta-alarajoitteita. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa jäävän puuston pohjapinta-ala on jätetty yli lain vaatiman rajan niin, että metsäisyys säilyy hakkuun jälkeen. Katso tarkemmin laskennan kuvaus täältä.

Laskuri ei huomioi suojelualueita. Jos suuri osa metsätilasta on suojeltua, laskuri ei anna todenmukaista kuvaa. Laskurilla voi vertailla vain jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsän käsittelyä kullakin kiinteistöllä.  

Laskuri hakee kiinteistön metsävaratiedot suoraan Metsäkeskuksen avoimesta metsävaratietokannasta. Valitettavasti näitä tietoja ei löydy kaikille kiinteistöille. Lisää metsävaratiedoista voit lukea Metsäkeskuksen sivuilta.

Tällä hetkellä emme voi luvata tuottaa arvioita vesistöpäästöistä niillä kiinteistöillä, joilta tiedot puuttuvat. Mikäli kiinteistölläsi on turvemaita, voit olla oikeutettu jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelman subventioon. Kysy tästä tarkemmin laskurin lopussa mainituilta metsäpalveluyrityksiltä.

Viimeaikaiset hakkuut näkyvät metsävaratiedoissa. Laskuri näyttää eron jatkuvan ja jaksollisen metsänkäsittelyn välillä ja viimeaikaiset hakkuut vaikuttavat lähtötilanteessa samalla tavoin. Jos metsä on juuri hakattu, tuloja on ymmärrettävästi odotettavissa vähemmän seuraavan 50 vuoden jaksolla, verrattuna tilanteeseen, jossa metsässä on runsaasti puustoa.

Jaksollisessa kasvatuksessa vedenpinnan korkeus vaihtelee voimakkaasti. Hakkuun jälkeen vedenpinta nousee. Kun vedenpinnan taso on korkealla, ravinteet, erityisesti fosfori, huuhtoutuvat herkästi. Vedenpinnan nousun takia kunnostetaan ojia, mikä aiheuttaa kiintoaineskuormaa. Kasvava puusto haihduttaa vettä ja mitä suuremmaksi puusto kasvaa, sitä enemmän se haihduttaa. Kun vedenpinta laskee matalalle eli suo kuivuu, turpeen hajotus kasvaa ja syvistä turvekerroksista vapautuu enemmän ravinteita. Jatkuvassa kasvatuksessa vedenpinnan taso ei vaihtele kovin voimakkaasti ja siksi vesistövalumia tulee vähemmän. ks. kuva alla.

Ojitetuilla turvemailla kokonaistypen kuormitus vesistöihin vaihtelee välillä 2,3–5 kg / ha / vuosi, mikä tarkoittaa  50 vuodessa 115–250 kg / ha. Kokonaisfosfori taas vaihtelee välillä 0,07–0,15 kg / ha / vuosi, mikä on  50 vuodessa 3,5–7,5 kg / ha.

Kivennäismailla kokonaistypen kuormitus on 0,09–1,60 kg / ha / vuosi, mikä on 50 vuodessa 4,5–80 kg / ha. Kokonaisfosfori taas vaihtelee välillä 0,037–0,055 kg / ha / vuosi, mikä on 50 vuodessa 1,85–2,75 kg / ha.

Lue lisää soiden vesistökuormituksesta Suoseuran sivuilta

Vesistövaikutuksissa simuloitiin vain typen ja fosforin määriä. Kiintoainesta ei tässä laskurissa huomioida. Kiintoaineita kuitenkin irtoaa lähivesistöihin voimakkaissa hakkuissa, ojituksissa sekä näiden toimenpiteiden jälkeen.

Simuloinneissa on huomioitu poistettavan ja jäävän puuston vaikutus. Läpivirtaavaa vettä ei ole huomioitu.

Nettotulojen nykyarvo kuvaa yhdellä luvulla metsän arvoa nykypäivänä. Se on laskettu diskonttaamalla kaikki tulevat tulot ja menot, jolloin niiden vertailu on on mahdollista. Laskurin tuottaman tiedon lisäksi on tärkeää huomioida myös tulojen ajoittuminen. Jatkuvapeitteisestä metsänkäsittelystä saa tasaisempaa tuloa joka hakkuukerralla, kun taas jaksollisen tulot painottuvat päätehakkuuseen.

Kannattavuuden laskennassa voidaan huomioida myös muita kuin puuntuotannollisia tuloja, jos niille annetaan jonkinlainen arvo. Tässä laskurissa on huomioitu yksinkertaisuuden vuoksi vain puun myynnin tulot. Metsäsuunnittelun yhteydessä kannattaa kuitenkin ottaa esiin myös metsän muiden tuotteiden tulojen arviointi, jos metsänomistaja aikoo niitä metsässään tuottaa (esim. pakuri, kuusenkerkkä). Myös sienten ja marjojen kasvun edellytyksiä on mahdollista huomioida metsäsuunnittelun yhteydessä. Tulevaisuudessa myös hiilensidontaan voi tulla kannustimia, mikä todennäköisesti parantaisi jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta. Kannattavuuteen vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen myötä kasvava taloudellinen riski etenkin yhteen puulajiin perustuvissa tasaikäisrakenteisissa metsissä.

Metsänomistaja voi asettaa pääomalle erilaisia tuottovaatimuksia, esimerkiksi 1, 3 tai 5 prosenttia. Tähän laskuriin on yksinkertaisuuden vuoksi valittu vain yksi korkokanta. Jos korkokanta on 0 %, rahan arvo on täysin sama tänään kuin 100 vuoden päästä. Mitä suuremman korkokannan valitsee, sitä enemmän lähitulevaisuudessa tapahtuvat tulot vaikuttavat nettotulon nykyarvoon. Pienemmällä korkokannalla taas tulevaisuuden tuloille annetaan enemmän painoa.

Vedenpinnan tason vaihtelu vaikuttaa ilmastopäästöihin samankaltaisesti kuin vesistövaikutuksiin. Kun vedenpinta on korkealla, maaperästä vapautuu metaania, koska olot suon pinnassa eivät mahdollista sen hapettamista. Kun vedenpinta on hyvin matalalla, paksu hapellinen turvekerros hajoaa ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Jatkuvalla kasvatuksella vedenpinnan tasoa pyritään pitämään sopivalla tasolla niin, että metaania ei vapautuisi ja toisaalta hapellinen turvekerros ei ole kovin paksu, jolloin hiilidioksidipäästöt ovat vähäisemmät

Laskentaan sisältyy elävän puuston hiilivarasto sekä metsämaan eli kuolleen orgaanisen aineen hiilivarasto, joka on osittain maan sisällä ja osittain maan pinnalla karikkeena, hakkuutähteinä ja kuolleina puina. Puusta valmistettujen tuotteiden hiilivarasto ei sisälly laskentaan. Puutuotteiden osuus hiilivarastosta on hyvin pieni ja se jätettiin tässä tarkastelussa sivuun.

Monimuotoisuutta voidaan mitata erilaisilla lukuarvoilla ja siten selvittää metsänkäytön vaikutuksia metsän monimuotoisuuteen. Tässä hankkeessa ei voitu kehittää riittävän kuvaavaa lukuarvoa monimuotoisuuden arviointiin, mutta laskuria on tarkoitus kehittää tältä osin.