Silvan politiikkatavoitteet eduskuntavaaleihin 2027

Silva on laatinut politiikkatavoitteet eduskuntavaaleja 2027 varten. Näitä tavoitteita voi vapaasti hyödyntää esimerkiksi jakamalla omalle eduskuntavaaliehdokkaalle.

Silvan politiikkatavoitteet eduskuntavaaleihin

Vähennetään avohakkuita ja lisätään jatkuvaa kasvatusta talousmetsissä. Näin turvataan metsäluontoa, edistetään luonnon monimuotoisuutta, ilmastotoimia ja vesistöjen tilan parantamista. Samalla huomioidaan metsänomistajien tavoitteet sekä rakennetaan suomalaiselle metsäalalle kestävää ja kannattavaa tulevaisuutta.

1. Jatkuva kasvatus metsänkäyttöilmoituksissa ja metsään.fi-palvelussa

Lisätään metsänkäyttöilmoituksiin ”Käsittely perustuu jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon” -merkintä.
Luovutaan metsään.fi-palvelun metsänhoitosuosituksista, mutta parannetaan puusto- ja luontotiedon laatua.

2. Suometsissä ja pohjoisessa jatkuva kasvatus päävaihtoehdoksi

Luodaan talouskäytössä oleviin metsiin kannuste tai ohjaus jatkuvaan kasvatukseen siirtymiseksi.
Edistetään jatkuvan kasvatuksen käyttöä erityisesti suometsissä niiden ennallistamiseksi ja ojituksista luopumiseksi.

3. Tukipolitiikan uudistaminen

Luovutaan jaksolliseen kasvatukseen kannustavista ja ohjaavista tuista.
Kohdennetaan tukia luonnonhoitoon sekä soiden ennallistamiseen ja vesistöjen tilan parantamiseen.

4. Valtionmetsät suunnannäyttäjinä

Lisätään talouskäytössä olevissa valtion metsissä jatkuvan kasvatuksen pinta-aloja ja luovutaan kokonaan turvemaiden avohakkuista ja kunnostusojituksista.
Toteutetaan suojelualueiden ympärille jatkuvan kasvatuksen suojavyöhykkeet.

5. Varmistetaan ammattitaito ja katsotaan koulutuksessa tulevaisuuteen

Lisätään merkittävästi jatkuvan kasvatuksen koulutusta eri koulutusasteilla.
Lisätään nykyisten ammattilaisten jatkokoulutusta.

‍

Liite: Metsän jatkuva kasvatus

Mitä jatkuva kasvatus on?

Jatkuva kasvatus on metsänkasvatusmenetelmä, jossa ei tehdä avohakkuita. Metsä uudistuu luontaisesti syntyvien alikasvostaimien kautta. Hakkuissa poistetaan yleensä yläharvennuksella suurimpia puita, mutta osa suurista puista jätetään aina säästöpuiksi monimuotoisuuden ja siementuotannon tueksi. Hakkuita tehdään noin 10–20 vuoden välein ja niissä korjataan eniten tukkipuuta, mutta myös kuitupuuta kertyy isojen puiden latvaosasta ja tiheikköjen harvennuksesta.

Tarvittaessa, esimerkiksi lehtipuun lisäämiseksi, voi tehdä myös pienaukkoja. Alle 0,1 hehtaarin aukot riittävät tukemaan valoa vaativien puulajien taimettumista. Jatkuvan kasvatuksen metsässä puuntuotos pidetään hyvällä tasolla. Tukkipuun osuus on suurempi kuin avohakkuisiin perustuvassa jaksollisessa kasvatuksessa. Laadukasta tukkia tuotetaan ekologisesti kestävästi. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia nostaa metsäteollisuuden jalostusastetta siten, että myös metsänomistaja hyötyy.

Mihin jatkuva kasvatus sopii?

Jatkuva kasvatus sopii kaikille kasvupaikoille. Kasvupaikkaa olennaisempi kysymys on, miten metsää on aiemmin käsitelty. Helpointa jatkuvaan kasvatukseen on siirtyä metsissä, joissa on jo valmiiksi eriikäisiä puita. Myös tasaikäisestä metsästä voi hyvin lähteä liikkeelle. Kun hakkuut suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, vähitellen metsä kehittyy kohti erirakenteista sekametsää. Yhtä mallia ei ole, vaan toteutusta ohjaavat metsänomistajan omat tavoitteet ja metsän ominaispiirteet. Tärkeää on hyödyntää mahdollisimman paljon metsän luontaista kehitysdynamiikkaa.

Jatkuvan kasvatuksen hyötyjä

Monimuotoisuus: Jatkuvan kasvatuksen tavoitteena on kehittää metsälajien luontaisia, monimuotoisia elinympäristöjä eri puulajeineen sekä niiden lahopuujatkumoa. Sekametsän puiden vaihteleva koko- ja ikäjakauma luo vahvan perustan perimän monimuotoisuudelle ja jatkuvasti toimivalle luonnonvalinnalle, joka on edellytys metsäluonnon sopeutumis- ja toipumiskyvylle sekä tuhonkestävyydelle muuttuvissa ympäristöoloissa.

Vesistöt: Kun metsä pidetään jatkuvasti metsänä, ravinteiden luontainen kierto pysyy metsän sisäisenä. Ravinteita ja hiiliyhdisteitä ei karkaa ilmaan eikä vesiin samentamaan ja rehevöittämään niitä toisin kuin avohakkuun ja maanmuokkauksen seurauksena. Turvemailla on vielä tärkeämpää hoitaa metsää ilman avohakkuita niin, että se pitää haihdutuksellaan vesitalouden suotuisana kasvulle ja uudistumiselle ilman ojia.

Ilmasto: Kivennäismaassa hiilivarasto on kaksi kertaa suurempi kuin varttuneessa puustossa ja turvemaalla se on monta kertaa suurempi. Kun metsä pidetään hakkuusta toiseen hyväpuustoisena ja -kasvuisena eikä maata muokata, hiilivarasto ja -nielu säilyvät hyvällä tasolla. Avohakkuussa metsämaa muuttuu hiilen lähteeksi 10-30 vuodeksi ja puuston hiilivarasto palautuu lähtötilanteen suuruiseksi vasta kymmenien vuosien kuluttua kiertoajan lopussa.

Metsien terveys: Monimuotoinen, erirakenteinen, luontaisten puulajien muodostama ja luontaisesti uudistuva metsä lahopuujatkumoineen on tasapainoisesti toimiva eloyhteisö, jossa eliöillä ei ole tilaa luontaisten rajoittajiensa vuoksi aiheuttaa tuhoa. Sellainen metsä on myös vastustuskykyisin tuuli- ja lumituhoja sekä metsäpaloja vastaan. Erirakenteisessa, varjoisassa metsässä puut ovat parhaimmin suojassa auringon paahteelta ja kuivuuden aiheuttamilta haitoilta.

Talous: Jatkuva kasvatus on metsänomistajalle kannattava metsänkasvatusmenetelmä. Metsänhoidon kuluja, kuten maanmuokkaus, viljely tai taimikonhoito, ei yleensä ole ja hakkuista saadaan suuri osuus arvokasta tukkia. Perusperiaate on, että metsän luontaisen dynamiikan annetaan toimia mahdollisimman hyvin ja käsittelyillä tuetaan ja nopeutetaan sitä. Toimenpiteitä tehdään silloin, kun kustannukset voidaan kattaa välittömästi.

Virkistys: Jatkuvan kasvatuksen metsissä esimerkiksi mustikka ja ruokasienet menestyvät hyvin, kun avohakkuu ja maanmuokkaus eivät hävitä puustoa juurisienirihmastoineen. Metsä polkuineen säilyy suotuisana elinympäristönä luontaiselle lajistolleen ja miellyttävänä maisemana monenlaiseen virkistys- ja hyötykäyttöön.

Jatkuvan kasvatuksen osaaminen Suomessa

Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden suunnittelu vaatii hyvää menetelmän tuntemusta. Hakkuun toteutuksessa tarkat ohjeet metsäkoneenkuljettajalle ovat ensiarvoisen tärkeitä. Toistaiseksi metsäammattilaisten tietotaito menetelmästä vaihtelee suuresti. Jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneita metsäpalveluyrityksiä on eri puolella Suomea ja lisää perustetaan.

‍